keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Työharjoittelun ikuisuuskeittiöprojekti




Eli tässä ikuisuuteen siirtyneen keittiöprojektin idea kuvia, värimaailmaa, sekä kaksi eri pienen keittiön pohjaratkaisua projektioineen.

 Aiheesta olen kirjoittanut lisää tekstissä: "Työharjoittelu osat yks kaks koli neli!"


 (Tiedän, kuvien sommittelu aiheuttaa miltei samaa kuin sipulin pilkkominen)















                                                                            Keittiö 1.
                                                    Kolme eri projektio vaihtoehtoa

                                                                         Keittiö 2.



maanantai 18. huhtikuuta 2016

Vauvan lelu

 
Mahtavaa luonnostelua!
 Toinen pikku projekti oli tämä vauvalle suunniteltu 6-sivuinen "soft toy for baby boy" minkä näpertämiseen tovi vierähtikin sen pienten yksityiskohtien ansiosta. Suunnitelmat elivät sitä tehdessä. Joissakin ideat menivät uusiksi huomatessani toteutuksen menevän liian hankalaksi.
       Pääajatuksena oli tehdä lelu, joka aktivoi lapsen aivoja, eri kontrasteilla, tekstuureilla, väreillä, hymynaamoilla, kuvioilla, ja "ulokkeilla", eli noilla lukuisilla vinonauhasta tehdyillä lenksuilla, mistä lapsi saa tietysti pidettyä kiinnikkin.
      Kaikki alkoi siitä kun.. Otin hanskat käteen ja pesin kaikki pienetkin kankaan palat käsin, osan toki pesukoneessa, (osan pariin kertaan), jotta kankaat kutistuvat ja niistä lähtee ylimääräiset väriaineet ym. kemikaalit pois, Sekä ettei värit olisi sekoittuneet sitä ensimmäistä kertaa pestessä. Mutta mikä tärkeintä, tämä tuli lapselle ja sen sai ottaa heti käyttöön. Pesujen jälkeen vielä silitin kankaita, sitten vasta leikkasin.
 .










Ompelin vaihe vaiheelta paloja (dinosauruskonnan?), veneen, auringon, perhosen, pöllön ja ampiaisen muotoon, joista suurimmalla osalla hymyilevät naamat. Suunnitelmat muuttuivat siis alkuperäisistä luonnoksista ja pöllö ja ampiainen tulivat mukaan matkan varrella, roikkuvien rinkeleiden sijasta.
Saumuroin kuutioksi koostuvien palojen reunat ja ompelin oikeastaan kaiken muun ompelukoneella, paitsi hymynaamaat ja loppu tikkauksen, millä ompelin kuution kiinni täytteet sisällä tietenkin!     

  Huom! kuvien sijoittelu osoittautui tällä kertaa niin hankalaksi ja aikaa vieväksi, että saa luvan kelvata nyt näin. Karseaa!
  
Surkea kuvakulma..
  
 

torstai 14. huhtikuuta 2016

Pikku kuolalappuprojekti

Ups.. Nyt kyllä on toden totta sanaseppoilut ihan unohtunut kaiken touhun lomassa! Viime aikoina tässä olenkin tehnyt asiakastöitä, joista yhdestä sainkin näyttötehtäväni. Eli näyttö on siltä osin pulkassa, esityksen kokoaminen vain täytyy vielä viedä loppuun.



Nyt ajattelin kumminkin ensiksi kertoa kahdesta muusta pienestä asiakastyöstä mitä olen tässä tehnyt. Eli tein tuttuni vauvalle kolme kuolalappua, kun on niin kova poika kuolaamaan! :D Ohje on simppeli ja niiden tekeminen käy kädenkäänteessä. Katselin ideoita Pinterestistä ja piirsin vapaalla kädellä ohjeen, eli puolikkaan lapun, jotta systeemistä tulee jotakuinkin symmetrinen. Jätin saumavarat ja leikkasin kankaan. Tätä ennen olin pessyt ja silittänyt ne, jotta eivät sitten pesussa mene kasaan ja, että muutenkin turhat kemikaalit/värit ym. on huuhtoutunut pois ja laput saa ottaa heti käyttöön. Tuon turkoosin kankaan leikkasin vanhasta, jo muuten lumpuksi menneestä paidasta ja kirjava kangas olikin tyynyliinasta. Kun olin leikannut kankaat, yhteensä 6 kpl, saumuroin ensin kääntöaukon kohdalta molemmat kankaat erikseen. Sitten neulasin oikeat puolet vastakkain ne yhteen ja saumuroin ympäriinsä, paitsi siitä kääntöaukon kohdalta. Sen jälkeen päästelin ompelukoneella suoralla ompeleella ja jätin taas kääntöaukon ompelematta. Tein saksilla pienet lovi-leikkaukset ympäri lappuja, jotta ne kääntämisen jälkeen asettuivat paremmin. Sitten silitin ne ja tein vielä päällipuolelle reunatikkauksen, jolla samalla ompelin tuon kääntöaukon kiinni. Viimeiseksi  leikkasin tarralapput, pyöristin niiden kulmat ja hurautin ompelukoneella kiinni.




maanantai 7. maaliskuuta 2016

Työharjoittelu osat 5, 6 ja 7

Tässä viikkojen aikana on tullut taas hyvin opittua projektin kulkua, kuinka se joskus menee kovalla vauhdilla eteenpäin ja sitten tulee notkahduksia kun ei tiedä miten pitäisi jatkaa, kun valintoja ja suunnitelmia on liikaa.

5. Viikolla päädyin muuttamaan keittiötä aivan uusiksi ja vanha, jo ”päätetty” ratkaisu jouti pois, tajuttuani, että keittiöstä tulisi aivan liian ahdas. Mietin kaiken uudelleen. Tämäkin kaikki hyvää oppia. Teimme muutamaan keittiöliikeeseen käyntejä, joista sai hyvää vinkkiä omiin valintoihin ja siinä samalla sai karsia ”liian hankalaksi” tai kalliiksi tulevat vaihtoehdot. Ja omat valinnat saivat vahvistuksen. 
Olemme pitäneet tiimipalavereita ja keskustelleet ideoistamme. Siinä on saanut hyvää näkökantaa myös asioihin. Aikalailla olen mennyt taloprojektin kanssa eteenpäin, joinakin päivinä olen tehnyt sellaista sisustustauluprojektia. Sain myös yhden toisen asiakastyön, jonka olisin heti halunnut ottaa haltuuni, mutta asiakasperhe sairastui, joten pääsen siihen vasta nyt hiihtoloman jälkeen ja saan paremmin tietää mitä se pitää sisällään. 
Meillä oli 7. viikolla rakennuspuolen opettajan ja jonkun (tarkeempaa titteliä en muista) koulutustyypin kanssa rakennuspalaveri liittyen taloon. He astuivat sisälle, lyöden ”faktat” pöytään ja kertoivat, että mihinkään ei tehdä mitään muutoksia. No tosin suunnitelmani oli tehty kyllä jo annettujen vesipisteiden ym. pohjalta ja perustelut seinien siirroille tai rakentamatta jättämiselle olivat aivan järkeviä. Mutta näin ollen yhteistyöhalukkuutta ei löytynyt. Joihinkin sähköposteihin vastailu ei liitty opettajan työnkuvaan, eikä hänelle siitä makseta edes palkkaa. Selvä. Olisimme tehneet talosta mallinnukset ja lähteneet myymään sitä mallinnuksilla, mutta se ei heille sopinut. ”He eivät haluneet ketään jalkoihin pyörimään”, ja he meinaavat rakentaa taloa jälleen seuraavat 5 vuotta, joten tämä projekti jää minun osaltani sivuun ja siirryn tekemään muita asiakastöitä. Projekti oli silti hyvin opettavainen, ja varsinkin tuo palaveri, siitä miten sellaisten ihmisten kanssa pitäisi toimia ja toki nautin siitä kovasti. Ei muutakuin eteenpäin!

maanantai 8. helmikuuta 2016

Työharjoittelu osat yks kaks koli neli!

Eli teen työharjotteluni koulun osuuskunnassa.
Projektina on siis koulun viereen rakenteilla olevan paritalon puolikkaan keittiön suunnittelua, vähän seinien kaatelua ja asiakasryhmän kohdentamista.
Meitä on tässä projektissa kaksi henkilöä, joten suunnitteluun saa hyvää vinkkeliä toisesta näkökulmasta. 

Toisella viikolla tein paljon alustavia luonnoksia pohjakuvasta sekä projektioista autocad:illä. Niitä onkin melkoinen määrä. Haimme vähän tyylisuuntaa, n. 60-luvulla rakennetusta naapurustosta. Osuuskunta tiimimme, jossa on muutama muukin henkilö eri projektin kanssa kokoontui loppuviikosta. Näissä kokoontumisissa keskutelemme viikon tapahtumista, aikataulutamme projektia ja listaamme Coveyn nelikentän mukaisesti kiireiset ja tärkeät asiat, ei kiireiset ja tärkeät asiat ja jne. 
 Keskustelimme omiin tavoitteisiimme tähtäämisestä ja kerroin, että toivon tämän työharjoittelun palvelevan minun omia toiveita ja tavoitteita tulevaisuutta ajatellen, eikä kenekään työnantajan tai yrityksen.

Kolmannella viikolla kävimme työmaalla pällistelemässä ja hahmottamassa todellisuudessa tuon keittiön koon, mikä on aikas ällistyttävän pieni. Kävimme myös pienen väittelyn uusituvan energian käytöstä. (Ei ole nuo nuoret rakennusinsinöörit (joka kutsui vielä itseään ylimmäksi jumalaksi!) kovinkaan tietoisia siitä, että esimerkiksi aurinkopaneelitekniikka on kehittynyt jo huimasti eteenpäin (ja se tulee olemaan tulevaisuus, jos nyt tulevaisuutta tulee kohta edes enää olemaan!)) 
Ehdotimme myös muutaman seinän rakentamatta jättämistä tai rakentamisen lyhyemmäksi, joka toisi tilaan lisää avaruutta, eikä tekisi asunnosta mitään pienehköä koppikanalaa (kaikella kunniotuksella.)
Meidän piti päättää sähkökalusteille paikat, sillä meillä piti olla sähkömiehen kanssa palaveri, mutta se siirtyikin sitten eteenpäin. Näin jälkeenpäin ajateltuna hyvä juttu, sillä olen tullut toisiin ajatuksiin tuon valitun pohjaratkaisun tiimoilta, Loppuviikosta taas pidimme hyvän tiimipalaverin, jossa liikuttiin pitkälti tuolla mallilla, jota toisen viikon kohdalla tiimipalaverista olen kirjoittanut. (voi olla että jälkeenpäin asiat menevät vähän sekaisin, mutta kumminkin..)

Neljännella viikolla jatkoin lapsen sairasteluiden lomassa mallintamista autocadilla ja mietin uudelleen vielä tuota pohjaratkaisua sekä tein taas monia monia luonnoksia joissa olen miettinyt keittiötä eri vinkkeleistä erilaisin ratkaisuin. Paljonko pitää kaappi olla kulmasta, että ovet aukeavat, välitilan korkeus, jotta korkeat yläkaapit olisivat järkevällä korkeudella, jääkaapin etäisyys seinästä, että ovi aukeaa kunnolla, ja että ylipäätään keittiössä on tarpeeksi työtasoa missä toimia. Sillä kyseessä on kumminkin 4h ja keittiö. Eli todennäköisemmin asiakaskohteena on lapsiperhe, jolloin tilaa kyllä tarvitaan kaikenlaiseen kokkailuun ja touhuiluun, ettei päät kolise. 
Tyyli ja tunnelmakin alkaa olla kartutettuna. Mutta projektin hiominen jatkuu!


tiistai 15. joulukuuta 2015

Tuotantoon..


Kerrassaan mahtava pliisun pullea tyyny, jolla saa varmasti niskansa kipeäksi, tuli tuossa joskus tehtyä.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Hämärältä vaikuttaa

Kerkythealla renderoitu kökkelikööhämäräbusinesstalo, jossa iihana autokorjaamo-laivankansi lattia!